Päässämme risteilee miljardeja aivosoluja joka ikinen päivä. Aina kun meille tulee joku ajatus, tapahtuu joko  solujen yhdistymistä tai sitten ei. Jotta elämä kuitenkin näyttäytyisi meille  hallitumpana kokonaisuutena ja voisimme kohdata vastoinkäymisetkin jollain lailla siedettävästi, tarvitaan ajatuksia, jotka ohjaavat meitä sopivaan suuntaan kulloinkin.

NLP :n perusoletuksiin kuuluu, että elämää eletään runsaudesta käsin ja ajatuksen voimalla voidaan vaikuttaa siihen, miten mikäkin asia milloinkin koetaan. Mitä sitten tapahtuu, kun ajattelemme? Saatat muistaa sympaattisen hermoston taistele -tai pakene reaktion, joka käynnistyy, kun vastaan tulee joku stressaava tilanne. Aivomme ovat yhä samankaltaiset kuin aikoinaan keräilijäkansa aikana. Kun esim. luolamies näki metsästysretkellään pedon, piti hänen päättää silmänräpäyksessä,  juokseeko karkuun vai ryhtyykö taistelemaan sen  kanssa. Muuta vaihtoehtoa hänelle ei ollut kuin juosta karkuun tai tulla syödyksi.

Palataan hetkeksi aivokemiaan taistele -tai pakene reaktion taustalla. Kun kohtaamme äkillisen stressaavan tilanteen, havaitsee aivojen mantelitumake ensin vaaran ja aktivoi sympaattisen  autonomisen hermoston erittämään adrenaliinia. Samalla lisämunuaisen tehtävänä on erittää kortisonia vereen. Olemme jo useita satoja vuosia kaukana luolamies ajoista, mutta yhä edelleen ihmisen keho ja anatomia sekä fysiologia toimii samalla tavoin kuin tuolla keräilijä kansalla.

Palataanpa takaisin ajatuksen voimalla parempaa arkea- teemaan. Jotta voisimme havahtua aiemmin siihen, miten stressaavia tilanteita voisi ehkäistä arjessa ja miten pitkittyneen stressireaktion haittoja voitaisiin eliminoida jo etukäteen, on hyvä valita , miten ja mitä  ajattelee päivittäin.  Vaikka emme voi vaikuttaa siihen aina, mitä meille tapahtuu, niin siihen voimme aina vaikuttaa, miten suhtaudumme siihen kaikkeen mitä meille tapahtuu.

Sitten takaisin aivoihin. Katsot lomallasi kaunista kukkaniittyä tai merenrantaa tai tyyntä järvenpintaa. Voit melkeinpä maistaa mansikan maun suussasi ja kuulla lintujen äänet veden tai niityn yllä. Olosi on rento ja ajatuksesi onnelliset, iloiset ja mahdollisuuksia täynnä. Suupielissäsi kareilee hymy ja kehossasi on rauhallinen ja hyvä olla.  Aivoissasi jälleen miljardit aivosolut kuhisevat ja etsivät parejaan ja kun kaksi solua kohtaa, niin tällä kertaa ne liittyvät positiivisen ajatuksen voimasta yhteen , jolloin kehoon vapautuu samalla hyvänolon hormoneja kuten endorfiineja, joita myös intohimon hormoneiksi kutsutaan.

Jos taas päällimmäisin ajatus olisi ” onpa liian kuuma ” ” juomakin lämpenee ja saunakin on kylmä”  tms. negatiivis- painotteinen, ei edellisen kappaleen mukaista solujen yhdistymistä tapahdu. Tapahtuu kuten taistele tai pakene – reaktiossa eli elimistöön erittyy lähinnä adrenaliinia, kortisonia ja kun tilanne jatkuu pitkään, muuttuu kortisoni kortisoliksi , jolla puolestaan on mielialaa laskeva ja lannistava vaikutus.

Eli, kuten William Shakespeare on todennut “ Mikään ei ole hyvää eikä pahaa, vain ajatteleminen sen siksi tekee.”